Rengasmerkinnät koskevat moottoriajoneuvojen renkaita. Henkilöautojen, kevyiden ja raskaiden kuorma-autojen rengasvalmistajien täytyy ilmoittaa tuotteen polttoaineenkulutus, märkäpito ja vierintämeluluokka tarralla tai merkinnällä tuotteessa marraskuusta 2012 alkaen.
Tieto täytyy myös ilmoittaa teknisissä mainosmateriaaleissa. Rengasmerkinnän luokitukset ovat parhaasta (vihreä luokka A) huonoimpaan (punainen luokka G henkilöautoille ja F kuorma-autoille).
Aloite on lähtöisin EU-komission ehdotuksesta vuodelta 2008, ja se on osa Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on vähentää tuotteiden, rakennusten ja palveluiden energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä.
(Lähde Euroopan komissio)
KATSO LISÄTIETOJA MYÖS SEURAAVISTA LÄHTEISTÄ:
Euroopan komission energiastrategia >
WIKIPEDIA >
Pirelli ja koko rengasteollisuus pitävät EU-rengasmerkinnän käyttöönottoa tervetulleena työkaluna, joka auttaa loppukäyttäjiä saamaan tärkeää tietoa valitessaan uusia renkaita. Rengasmerkintä ei silti voi korvata erikoislehtien suorittamien testien tarjoamaa laajaa tietomäärää, joka on luotettava ja riippumaton renkaan suorituskyvyn arviointi. Pirelli haluaa muistuttaa kaikkia loppukäyttäjiä, että renkaan kokonaisarvoa ei voida arvioida pelkästään vierintävastuksen, sadesään jarrutustehon ja vierintämeluarvojen perusteella. Myös monet muut tekijät (käsiteltävyys märällä ja kuivalla, vesiliirto, käyttäytyminen suurissa nopeuksissa, jarrutusteho kuivalla, kuluminen, suorituskyky lumella talvirenkaissa yms.) täytyy huomioida, jotta pystytään valitsemaan paras, käyttäjän tarpeita vastaava tuote.
EU-asetus 1222/2009 renkaiden merkitsemisestä vaatii vakiomuotoista tietoa kolmesta renkaan ominaisuudesta.
Asetuksen mukaan kaikissa kesäkuun 2012 jälkeen valmistetuissa, EU:n alueella myytävissä renkaissa on marraskuun 2012 jälkeen oltava tarra tai merkintä renkaan välittömässä läheisyydessä loppukäyttäjän nähtävillä ennen renkaan myyntiä(*).
Merkinnän tarkoituksena on antaa loppukäyttäjille tärkeitä tietoja, jotka auttavat heitä valitsemaan uudet renkaat.
(*) Tämä tieto on oltava henkilöautojen, kevyiden kuorma-autojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen renkaissa.
Vierintävastus on voima, joka vaikuttaa ajosuunnan vastakkaiseen suuntaan renkaan pyöriessä.
Kun otetaan huomioon, että renkaat muodostavat jopa 20 % henkilöauton ja jopa 35 % kuorma-auton polttoaineen kokonaiskulutuksesta, on tärkeää saavuttaa alhaiset vierintävastusarvot.
Näin se toimii: ajoneuvon kuormituksesta johtuen renkaan muoto muuttuu kosketuspinnassa tienpinnan kanssa, jolloin energiaa häviää lämmön muodossa. Mitä suurempia muodonmuutokset ovat, sitä suurempi vierintävastus on ja sen seurauksena polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt lisääntyvät.
EU:n rengasmerkintäasetuksessa vierintävastus on luokiteltu A:sta (paras luokka) F:ään hyötyajoneuvoilla ja G:hen henkilöautoilla (huonoin luokka). Luokkien erot merkitsevät polttoaineenkulutuksen lisäystä tai vähenemistä 2,5–4,5 % henkilöautoissa ja 5–8 % kuorma-autoissa. Henkilöautossa se tarkoittaisi karkeasti noin 0,1 l/100 km.
Märkäpito on yksi tärkeimpiä renkaan turvallisuusominaisuuksia. Erinomainen märkäpito merkitsee lyhyempiä jarrutusmatkoja sadesäällä ajettaessa.
Turvallisuuden kannalta on myös muita tärkeitä tekijöitä, mutta märkäpito on valittu edustavimmaksi tilanteeksi renkaiden vertailuun.
Henkilöautossa märkäpitoluokkien väliset erot tarkoittavat pysähtymismatkan pitenemistä tai lyhenemistä karkeasti 3 metrillä (verrattuna seuraavaan luokkaan) ja 6 metrillä (sitä seuraavaan luokkaan verrattuna) jarrutettaessa ajonopeudessa 80 km/h.
Liikennemelu on ympäristöön liittyvä ongelma, johon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:
Liikenteen tiheys
Ajoneuvotyyppi
Ajotyyli
Renkaan ja tien vuorovaikutus
Merkinnän ilmoittama arvo ei ole sisäinen, kuljettajan ajaessaan havaitsema melu, vaan ulkoinen vierintämelu, joka aiheuttaa melusaastetta ympäristöön.
Se on ilmoitettu desibeleinä (dB) ja jaettu 3 luokkaan:
1 musta ääniaalto = 3 dB alle tulevan tiukemman EU-rajan.
2 mustaa ääniaaltoa = tulevan EU-rajan mukainen.
3 mustaa ääniaaltoa = nykyisen EU-rajan mukainen.
Mitä enemmän mustia palkkeja merkinnässä näkyy, sitä meluisampi rengas on.
Asetus koskee henkilöautojen (C1), kevyiden kuorma-autojen (C2) ja raskaiden hyötyajoneuvojen renkaita (C3).
Asetus ei kata seuraavia luokkia:
•Pinnoitetut renkaat
•Ammattikäyttöön tarkoitetut maastorenkaat
•Kilparenkaat
•Nastarenkaat (kattaa nastoitettavissa olevat renkaat, jotka toimitetaan ilman nastoja)
•Väliaikaisesti käytettävät vararenkaat
•Renkaat, jotka on suunniteltu asennettaviksi
ajoneuvoihin, jotka on ensirekisteröity ennen 1. lokakuuta 1990
•Renkaat, joiden nopeusluokitus on alle 80 km/h
•Renkaat, joiden vanteen nimellishalkaisija on enintään 254 mm tai vähintään 635 mm
Vierintävastus on voima, joka vaikuttaa ajosuunnan vastakkaiseen suuntaan renkaan pyöriessä.
Ajoneuvon kuormituksesta johtuen renkaan muoto muuttuu kosketuspinnassa tienpinnan kanssa.
Muodonmuutos saa aikaan sisäisiä häviöitä, aivan kuten putoava kumipallo ei ponnahda yhtä korkealle kuin mistä se pudotettiin.
Renkaan vierintävastus voidaan ilmaista voimana (newton) tai kertoimena (vierintävastuskerroin).
Vierintävastuskerroin saadaan, kun vierintävastusvoima (N) jaetaan renkaan kuormalla. Kertoimen etuna on, että sen avulla on helpompi vertailla eri henkilöautoihin asennettavaksi tarkoitettuja renkaita.
Ajoneuvon moottorin täytyy antaa vierintävastuksen kumoava voima.
Tämä vie jonkin verran polttoainetta ja vaikuttaa siten ajoneuvon polttoaineenkulutukseen.
Nyrkkisääntönä alennettaessa vierintävastusta 6 % polttoaineenkulutus vähenee 1 % henkilöautoissa.
Monet muut tekijät vaikuttavat ajoneuvon polttoaineenkulutukseen: aerodynamiikka, ajoneuvon paino, moottorityyppi, lisävarusteet kuten ilmastointi, tien kaltevuus, henkilökohtainen ajotyyli, rengaspainetaso, kiihdytykset tai yleiset liikenneolosuhteet.
Monet erilaiset renkaan ominaisuudet vaikuttavat vierintävastukseen. Vierintävastusta voidaan säätää muuttamalla joitain näistä tekijöistä, mutta osa niistä voi myös haitata märkäpitoa.
Renkaan kehittäjän täytyy käyttää oikeita keinoja oikeina määrinä saavuttaakseen ihanteellisen tasapainon vierintävastuksen ja märkäpidon välillä.
Jos renkaan vierintävastusrajaa alennetaan liikaa, tingityt ominaisuudet saattavat haitata märkäpitoa.
Märkäpito liittyy renkaiden turvallisuuteen: se kuvastaa renkaan jarrutustehoa märällä tiellä.
Turvallisuuden kannalta on myös muita tärkeitä tekijöitä (esim. ajettavuus, suuntahallittavuus, hidastuvuus märällä ja kuivalla alustalla suurissa nopeuksissa sekä vesiliirtokäyttäytyminen), mutta märkäpito on valittu Euroopassa edustavimmaksi tilanteeksi, jossa tartunta heikentyy.
Raja on alin hyväksytty taso, jolla rengas voidaan hyväksyä Euroopan markkinoille.
Luokitus ilmaisee tason ja määritetyt testausolosuhteet renkaan vierintävastukselle, jarrutuskyvylle märällä alustalla ja vierintämelulle.
Kansallisten kuluttajaviranomaisten velvollisuutena on arvioida, noudatetaanko ilmoitettuja luokitusarvoja. Tarkistusmenettely on kirjattu yksityiskohtaisesti asetuksen liitteeseen IV.
POR-renkaat on suunniteltu erityisesti saavuttamaan poikkeuksellinen tartunta huonoissa olosuhteissa kaikilla alustoilla, joten ne eivät pysty saavuttamaan määrättyjä minimiarvoja ja riittäviä luokitustasoja.
Merkintävaatimuksien tuomista pinnoitettuihin renkaisiin suunnitellaan, mutta se päätetään vasta, kun komission on suorittanut vaikutusarvioinnin. Komissio esittelee arvioinnin tulokset viimeistään maaliskuussa 2016.
Euroopan komissio alkaa kehittää yhdenmukaistettua polttoainesäästölaskuria, joka voitaisiin mahdollisesti laittaa kunkin valmistajan verkkosivuille laskemaan polttoainesäästöjä ja vertailemaan tuotteita.
